Vierailevat alukset

Vierailevat alukset Kotkan Meripäivillä 2025

Rannikkovartiovene

Rannikkovartiovene, Rajavartiolaitoksen viestinnän infoteltta ja koirapartio ovat paikalla 23.–26.7., operatiivisten tehtävien niin salliessa. Rannikkovartiovene on suunniteltu kelirikkoalukseksi ja ympärivuotiseen käyttöön. Moduuli-ratkaisuilla voidaan vene varustaa kulloisenkin tilanteen mukaisesti.  

Tekniset tiedot
Pituus: 20,0 m 
Leveys: 6,3 m 
Syväys: 1,4 m 
Uppouma: 44,5 tn 
Koneteho: 1 340 kW 
Nopeus: 15+ solmua. 
Ominaisuudet: Kalustolautta. Öljyntorjunta avomerellä. 

Merivartiokoirat

Rajakoiria ja merivartiokoiria käytetään rajojen valvonnassa rajatarkastustehtävien, alustarkastusten, meripelastustehtävien ja rajavartiotilanteiden hallinnan tukemiseen. Koiratoiminta on osa Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien toteuttamista. 

Suomenlahden merivartiostossa on käytössä kolme eri koirarotua, labradorinnoutaja, saksanpaimenkoira, ja belgianpaimenkoira.  

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen uusi partiovene

Partioveneen laituripaikkana ja yleisön tutustuttavana uusi partiovene on tuurimoottorilaiturissa lähellä Merikeskus Vellamoa torstaina 24.7. klo 15–18 välisenä aikana, jos operatiivinen tilanne sallii.

Tekniset tiedot:

pituus 11,67 m, leveys 3,45 m ja syväys 0,73 m  
Kevytpaino 10,10 tonnia 
Henkilömäärä 12  
Valmistaja Kewatec Aluboat 

M/aux Vivan

Laiturialueella omalla paikallaan, tekee tilausristeilyjä, aluksella Marekat Ay-ravintola. 

Vivan on puinen, kaksimastoinen, apukonein varustettu kaljaasi. M/aux nimen edessä tarkoittaa apukonein varustettua purjealusta (motor auxiliary). Tunnuskirjaimet OFOJ. Vivanin kotisatama on Kotka. Aluksen pituus on 35 m ja leveys 7,4 m, syväys 2,4 m ja uppouma 170 tn. Purjepinta-ala on 352 m² ja konehuoneesta löytyy Scania DSI 11, 320 ahv (230kw), 6-sylinterinen rividieselmoottori vuosimallia -69. Aluksella 380/240V sähköjärjestelmä, 2 400 litran makeavesisäiliöt sekä 2 kpl 1 500 litran polttoainetankkia. Matkanopeus on 7,5 solmua. 

Majakkalaiva S/S Hyöky

Laiturissa ma 22.– su 27.7. välisenä aikana. 

S/S Hyöky on legendaarinen höyrylaiva, joka on täynnä historiaa. Alus on rakennettu 1912 majakkalaivaksi, jonka jälkeen se on toiminut mm. Normandian maihinnousussa. Hyöky mahdollistaa vieraileville asiakkailleen oivallisen tilaisuuden tutustua ”museolaivaan” sekä sen aarteisiin.  Majakkalaiva Hyöky sekä aluksen kapteeni Patu Patanen ovat olleet Kotkan Meripäivien vakiovieraita vuosikymmeniä.  

Rantakapakka ”pallo ja pullo” eli KTP ja Hyöky avoinna Meripäivien aikana 23.–26.7. 

Museolaiva M/S Merikarhu

Avoimet ovet yleisölle torstaina 24.7., perjantaina 25.7. ja lauantaina 26.7. klo 12.00–16.00

Toisen maailmansodan loppupuolella Amerikassa rakennettiin Normandian maihinnousua varten 718 hinaajaa, joista Merikarhu on yksi. Merikarhu on yksi kymmenen hinaajan sarjasta, jotka rakennettiin New Yorkissa Brooklynin kaupunginosassa J. K. Weldingin telakalla, vuoden 1943 elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Uudisrakennuksen nimi oli ST-79 (Steel Tug). Valmistumisen jälkeen tämä kymmenen aluksen sarja tuotiin rahtilaivalla Eurooppaan. Myöhemmin alus toimi Merivoimissa ja pitkään Haminan kaupungin satamahinaajana. Museohinaaja Merikarhu on Haminan kaupungin omistuksessa, mutta museolaivan hoidosta ja kunnostamisesta huolehtii Merikarhun Perinneyhdistys. Perinneyhdistys koostuu pääosin eläkkeellä olevista merenkulkijoista.  

BRUTTO: 99,31 TONNIA, PITUUS: 22,67 m, LEVEYS: 6,06 m, SYVÄYS: 2,7 m, NOPEUS: 9 solmua 

PÄÄKONE: ATLAS IMPERIAL DIESEL ENGINE COMPANY, 400 HV. 

Koulualus Ann-Mari III

Laiturialueella 25.–26.7. Aluksella voi vierailla aina, kun miehistöä on paikalla.

Tikkurilan Navigaatioseura on merenkulusta, veneilystä ja laivoista kiinnostuneiden ihmisten kohtaamispaikka. Seura on usean vuosikymmenen aikana kouluttanut merellisistä asioista kiinnostuneita nuoria ja varttuneempia harrastajia käytännön navigointi- ja veneilytaidot osaaviksi merenkulkijoiksi. Monen jäsenen kohdalla harrastus on myöhemmin johtanut ammattiuraan merenkulun alalla. Seuran koulualus Ann-Mari III on koulutuskäyttöön tarkoitettu teräsalus, joka on varustettu turvalliseen merenkulkuun tarkoitetulla navigointitekniikalla sekä tarpeellisella pelastautumis- ja turvavälineistöllä. Alus varusteltiin vuonna 2012 vuokraveneeksi, jolloin sitä voidaan miehistöineen vuokrata ulkopuolisille.  

Pituus 18 m, leveys 4,10 m, syväys 1,5 m, koneteho 175 hv, paino n. 27 tn. 

M/S Wihtori

Avoimet ovet yleisölle perjantaina 25.7. ja lauantaina 26.7. klo 12.00–15.00

Alus on ollut aikoinaan rautarunkoinen puulotja, joka upotettiin varkauden VR:n satama-altaaseen. Runko nostettiin satama-altaasta 90-luvulla. Nykyiset omistajat hankkivat jäljellä olevan rautarungon vuonna 1997 Joensuun teollisuusalueelta. Laiva siirrettiin vuonna 2002 Savonlinnan Inkilänniemeen telakalle, jossa alusta rakennettiin hiljalleen uuteen uskoonsa.  Näiden 10 pitkän rakennusvuoden jälkeen alus saatiin vihdoin vesillelaskukuntoon ja lasku tapahtui 2012. Nykyisin aluksen kotisatamana toimii Helsinki, ja alusta käytetään yksityisen asuntolaivan lisäksi vuokraveneenä. 

Tekniset tiedot: Pituus: 20.1 m, leveys 5.6 m, syväys 1.6 m, uppouma 55 t 

Moottori: Scania V8 DCI-14 

Ohjaus: Hydrauliset ohjailupotkurit edessä ja takana. Ankkuri: hydraulinen 

Rääkipaatti

Sijainti tuurimoottorivenelaiturissa ti 22.7. – su 27.7.  

Merikarvialaismallinen kalastusvene on nähtävänä tuurimoottorilaiturissa. Rääkipaatti on tehty 2011, noin 200 vuotta vanhan mallin mukaisesti. Paatti saapuu Merikarvialta, josta matka Kotkaan kestää noin 50 tuntia suuntaansa. Paatti on vieraillut Meripäivillä useampana vuonna. 

Historiaa: Jo ennen 1900-luvun alkua kalastus alkoi rannikollamme lisääntyä. Tällöin tuli esiin uusi kalastustapa, jota käytiin rannikolta avomerelle aina 10–40 km etäälle asti. Tätä sanottiin ns. rääkikalastukseksi. Kaikki uuden ajan pyyntivälineet, verkot ja hyvänmalliset kalastusveneet, alkoivat tulla tällöin käyttöön. Sana rääkipaatti ja rääkikalastus on saanut nimensä siitä, että kalaverkot, joiden pituus on tavallisesti 60 m, syväys 10–11 m, lasketaan mereen perättäisenä jatana. Se syvyys, mihin verkkojata kulloinkin upotetaan, on kalastajan harkinnasta riippuva. 

”Tulkoon tässä mainituksi, että merikarvialaismallinen kalastusvene on kuuluisa koko Suomen rannikolla. Se on monien muovailujen ja eri rakentajien yhteen sulautuma, mallinäyte, joka kuntoisuudeltaan hakee vertaistaan. Vasta vuonna 1912 tulivat ensimmäiset moottoriveneet täällä Merikarvialla käyttöön” 

(Lähde: Merikarvia-seura ry., Lauri Hakosalo, Urho Salmen muistelmat).  

Muutokset mahdollisia.