Alukset
Vapaa pääsy
Merivoimat/Rannikkolaivasto
Miinalautta Porkkala
Avoimet ovet yleisölle 24.7. ja 25.7., ajankohta tarkentuu tapahtuman alkuun mennessä
Pansio-luokan miinalautta.
Tekniset tiedot
Pituus: 43,3 m
Leveys: 10,3 m
Syväys: 2,0 m
Uppouma: 608 tn
Nopeus: 11sol
Aseistus: merimiinat, laivakonekiväärit (12,7 mm ITKK), kranaattikonekiväärit, käsiaseet
Tehtävät
- Merimiinoittaminen
- Raskaat merikuljetukset
- Emäalustoiminta
Sijainti Pohjoislaiturilla 22.–26.7.2026 operatiivisten tehtävien niin salliessa. Avoimet ovet 24.7. ja 25.7., ajankohta tarkentuu tapahtuman alkuun mennessä.
Laiturialueella on mahdollisuus tutustua Merivoimien käytössä oleviin merimiinoihin ja aluksen ulkokansiin. Laiturilla narikka, johon jätetään laukut ennen saapumista alukselle.
Rajavartiolaitos
Rannikkovartiovene
Avoimet ovet yleisölle ke–la 22–25.7. klo 11–18
Rannikkovartiovene ja viestinnän infoteltta ovat paikalla 22.–25.7. Härniemenlaiturissa. Avoimet ovet ke–la 22.–25.7. klo 11–18 operatiivisten tehtävien niin salliessa. Rannikkovartiovene on suunniteltu kelirikkoalukseksi ja ympärivuotiseen käyttöön. Moduuli-ratkaisuilla voidaan vene varustaa kulloisenkin tilanteen mukaisesti.
Tekniset tiedot
Pituus: 20,0 m
Leveys: 6,3 m
Syväys: 1,4 m
Uppouma: 44,5 tn
Koneteho: 1 340 kW
Nopeus: 15+ solmua
Ominaisuudet
Kalustolautta. Öljyntorjunta avomerellä.
Rajakoira
Koirapartio osallistuu Kotkan Meripäiville operatiivisten tehtävien niin salliessa.
Rajavartiolaitoksella on noin 200 rajakoiraa. Rajakoiria käytetään rajojen valvonnassa rajatarkastustehtävien, alustarkastusten, meripelastustehtävien ja rajavartiotilanteiden hallinnan tukemiseen.
Faktoja rajakoirista
Koiratoiminta on osa Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Rajakoirat jaetaan koulutuksen ja käyttötarkoituksen perusteella partiokoiriin, lisäkoulutettuihin partiokoiriin ja valmiusjoukkuekoiriin. Lisäksi koiria voidaan käyttää myös rikostorjunnan tukemiseen, sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin, etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisi- ja tullitehtäviin. Suomalaiset rajakoirat osallistuvat Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin operaatioihin EU:n ulkorajoilla.
Hyvä rajakoira on terve, avoin ja välinpitämätön, varma eri ympäristöissä, utelias ja tasapainoinen, helposti motivoitavissa ruuan avulla ja saalisleikillä, hyvä palautumaan ja peloton.
Rajakoirien rodut
Rajavartiolaitoksella on käytössä kolme eri koirarotua: saksanpaimenkoira, labradorinnoutaja ja belgianpaimenkoira.
Kymenlaakson pelastuslaitos
Pelastuslaitoksen öljyntorjunta-alus RKY8285
Avoimet ovet yleisölle 24.7. klo 11–18
Paikalla perjantaina 24.7.2026 klo 11–18, jolloin myös avoimet ovet (septilaiturissa). Lisäksi erikoisvarusteluiden esittelypiste laiturilla teltassa.
RKY8285 on E-luokan keräävä alus. Alus on käyttöönotettu Kymenlaakson pelastuslaitoksella vuonna 2015 ja on osa pelastuslaitoksen ensilähtöä. Aluksen ensisijainen käyttötarkoitus on öljynkeräys sekä puomitus, mutta tarvittaessa alusta käytetään myös muihin merellä tapahtuviin tehtäviin ja se onkin varustettu esimerkiksi ensiapuvälinein sekä potilaan siirtoon tarvittavin välinein. Alus on pituudeltaan 13,8 metriä, syväykseltään 1,2 metriä ja painaa 14 000 kiloa. Miehistöä aluksessa on tyypillisesti 1+3.
Suomen Purjelaivasäätiö
Kuunari Helena
Kuunari Helena laskettiin vesille Uudessakaupungissa 8.5.1992. Aluksen kummi, tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto, nimesi aluksen Helenaksi. Alus luovutettiin Suomen Purjelaivasäätiölle 7.7.1992. Ensimmäinen nuorisopurjehdus lähti matkaan 11.7.1992 Uudestakaupungista ja osallistui Cutty Sark Tall Ships Racen kilpailuosuudelle Ruotsin Karlskronasta Kotkaan.
Tekniset tiedot
Pituus: 38,7 m
Leveys: 6,6 m
Syväys: 3,0 m
Uppouma: 110 tonnia
Mastojen korkeus: 30,3 m ja 25,8 m
Alukselle mahtuu nelihenkisen miehistön lisäksi 24 oppilasta.
Kuunari Helenalla on avoimet ovet:
Ke 22.7. klo 16–17
To 23.7. klo 16–17
Pe 24.7. klo 16–17
La 25.7. klo 16–17
Ohjelmaa yleisölle
Kuunari Helena järjestää yleisöpurjehdukset Kotkan Meripäivien aikana päivittäin klo 12.00–15.00 välisenä aikana. Purjehdus on suunnattu kaikille, jotka haluavat päästä kokeilemaan purjehdusta – aiempaa kokemusta ei tarvita. Suositusikä purjehduksille on 10+, alle 14-vuotiaat purjehtivat vanhempien seurassa. Hinnat: Aikuinen – 45 €
Lapsi/nuori (alle 18-vuotta) – 30 €. Tiedustelut: Suomen Purjelaivasäätiön toimisto, puh. 045 7836 3057 tai stafinfo@staf.fi. Jokaiselle purjehdukselle on ilmoittauduttava erikseen, maksimi 24 henkilöä / purjehdus.
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami
Koululaiva Merikarhu
Avoimet ovet yleisölle 23.7. klo 11–17
Härniemen laiturissa to 23.7. klo 8/9–17, avoimet ovet yleisölle klo 11–17. Siirtyminen tämän jälkeen omalle paikalle Välilaiturille, jonne ei ole yleisöllä pääsyä.
Tekniset tiedot
Tyyppi: Vartiolaiva
Kotipaikka: Kotka
Luovutettu: 1994
Pituus: 57,8 m
Leveys: 11,0 m
Syväys: 4,7 m
Uppouma: 1400 tonnia
Koneisto: 2 x Wärtsilä 8R22MD
Koneteho: 2 x 1 400 kW
Nopeus: 12–15 solmua
Muut vierailevat alukset
M/aux Vivan
Vivan on puinen, kaksimastoinen, apukonein varustettu kaljaasi. M/aux nimen edessä tarkoittaa apukonein varustettua purjealusta (motor auxiliary). Tunnuskirjaimet OFOJ. Vivanin kotisatama on Kotka. Aluksen pituus on 35 m ja leveys 7,4 m, syväys 2,4 m ja uppouma 170 tn. Purjepinta-ala on 352 m² ja konehuoneesta löytyy Scania DSI 11, 320 ahv (230kw), 6-sylinterinen rividieselmoottori vuosimallia -69. Aluksella 380/240V sähköjärjestelmä, 2 400 litran makeavesisäiliöt sekä 2 kpl 1 500 litran polttoainetankkia. Matkanopeus on 7,5 solmua.
Majakkalaiva S/S Hyöky
Avoimet ovet yleisölle 22.–25.7.
S/S Hyöky on legendaarinen höyrylaiva, joka on täynnä historiaa. Alus on rakennettu 1912 majakkalaivaksi, jonka jälkeen se on toiminut mm. Normandian maihinnousussa. Hyöky mahdollistaa vieraileville asiakkailleen oivallisen tilaisuuden tutustua ”museolaivaan” sekä sen aarteisiin. Majakkalaiva Hyöky sekä aluksen kapteeni Patu Patanen ovat olleet Kotkan Meripäivien vakiovieraita vuosikymmeniä.
Rantakapakka ”pallo ja pullo” eli KTP ja Hyöky avoinna Meripäivien aikana 22.–25.7.
Museolaiva M/S Merikarhu
Avoimet ovet yleisölle 23.7., 24.7. ja 25.7. klo 12–16, paluu Haminaan lauantai-iltana 25.7. tai sunnuntaina 26.7. Saapuminen 22.7. puolilta päivin, keskiviikkona aluksen huolto.
Toisen maailmansodan loppupuolella Amerikassa rakennettiin Normandian maihinnousua varten 718 hinaajaa, joista Merikarhu on yksi. Merikarhu on yksi kymmenen hinaajan sarjasta, jotka rakennettiin New Yorkissa Brooklynin kaupunginosassa J. K. Weldingin telakalla, vuoden 1943 elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Uudisrakennuksen nimi oli ST-79 (Steel Tug). Valmistumisen jälkeen tämä kymmenen aluksen sarja tuotiin rahtilaivalla Eurooppaan. Myöhemmin alus toimi Merivoimissa ja pitkään Haminan kaupungin satamahinaajana. Museohinaaja Merikarhu on Haminan kaupungin omistuksessa, mutta museolaivan hoidosta ja kunnostamisesta huolehtii Merikarhun Perinneyhdistys. Perinneyhdistys koostuu pääosin eläkkeellä olevista merenkulkijoista.
Tekniset tiedot
Brutto: 99,31 tonnia
Pituus: 22,67 m
Leveys: 6,06 m
Syväys: 2,7 m
Nopeus: 9 solmua
Pääkone: Atlas imperial diesel engine company, 400 hv
Koulualus Ann-Mari III
Aluksella voi vierailla aina, kun miehistöä on paikalla.
Tikkurilan Navigaatioseura on merenkulusta, veneilystä ja laivoista kiinnostuneiden ihmisten kohtaamispaikka. Seura on usean vuosikymmenen aikana kouluttanut merellisistä asioista kiinnostuneita nuoria ja varttuneempia harrastajia käytännön navigointi- ja veneilytaidot osaaviksi merenkulkijoiksi. Monen jäsenen kohdalla harrastus on myöhemmin johtanut ammattiuraan merenkulun alalla.
Seuran koulualus Ann-Mari III on koulutuskäyttöön tarkoitettu teräsalus, joka on varustettu turvalliseen merenkulkuun tarkoitetulla navigointitekniikalla sekä tarpeellisella pelastautumis- ja turvavälineistöllä. Alus varusteltiin vuonna 2012 vuokraveneeksi, jolloin sitä voidaan miehistöineen vuokrata ulkopuolisille.
Tekniset tiedot
Pituus: 18 m
Leveys: 4,10 m
Syväys: 1,5 m
Koneteho: 175 hv
Paino: n. 27 tn
M/S Wihtori
Avoimet ovet yleisölle pe–la 24.–25.7. klo 13–15
Alus on ollut aikoinaan rautarunkoinen puulotja, joka upotettiin varkauden VR:n satama-altaaseen. Runko nostettiin satama-altaasta 90-luvulla. Nykyiset omistajat hankkivat jäljellä olevan rautarungon vuonna 1997 Joensuun teollisuusalueelta. Laiva siirrettiin vuonna 2002 Savonlinnan Inkilänniemeen telakalle, jossa alusta rakennettiin hiljalleen uuteen uskoonsa. Näiden 10 pitkän rakennusvuoden jälkeen alus saatiin vihdoin vesillelaskukuntoon ja lasku tapahtui 2012. Nykyisin aluksen kotisatamana toimii Helsinki, ja alusta käytetään yksityisen asuntolaivan lisäksi vuokraveneenä.
Tekniset tiedot
Pituus: 20.1 m
Leveys: 5.6 m
Syväys: 1.6 m
Uppouma: 55 t
Moottori: Scania V8 DCI-14
Ohjaus: Hydrauliset ohjailupotkurit edessä ja takana.
Ankkuri: Hydraulinen
M/S Orbiit
Avoimet ovet yleisölle ke–la 22.–25.7. klo 12–18
Orbiit on entinen vakoilualus, rakennettu vuonna 1981 Mariupolissa Viron merentutkimuslaitoksen tutkimusalukseksi, toiminut sukellustukialuksena ja nyttemmin tatuointistudiona. Alus avoinna yleisölle ja walk-in -tatuointeja 22.–25.7. klo 12–18. Aluksen esittelyä, pop up-kahvila.
Tekniset tiedot
Pituus: 26,5 m
Leveys: 6,5 m
Syväys: 2,7 m
M/S Erna
Avoimet ovet yleisölle 22.7. klo 12–13 ja 24.–25.7. klo 12–13
Erna on rakennettu vuonna 1896 Katajanokalla, nimi oli silloin Wanda. Alus on toiminut varppilaivana eli erityisesti puutavaran uitossa käytettynä hinaajana. Vuonna 1974 alus rakennettiin avoproomusta ”kodiksi”.
Tekniset tiedot
Pituus: 20,0 m
Leveys: 4,5 m
Syvyys: 1,9 m
Moottori: Volvo Penta 120 Hv
Rääkipaatti
Sijainti tuurimoottorivenelaiturissa ti–su 21.7.–26.7.
Merikarvialaismallinen kalastusvene on nähtävänä tuurimoottorilaiturissa. Rääkipaatti on tehty 2011, noin 200 vuotta vanhan mallin mukaisesti. Paatti saapuu Merikarvialta, josta matka Kotkaan kestää 1,5 h suuntaansa. Paatti on vieraillut Meripäivillä useampana vuonna.
Historiaa: Jo ennen 1900-luvun alkua kalastus alkoi rannikollamme lisääntyä. Tällöin tuli esiin uusi kalastustapa, jota käytiin rannikolta avomerelle aina 10–40 km etäälle asti. Tätä sanottiin ns. rääkikalastukseksi. Kaikki uuden ajan pyyntivälineet, verkot ja hyvänmalliset kalastusveneet, alkoivat tulla tällöin käyttöön. Sana rääkipaatti ja rääkikalastus on saanut nimensä siitä, että kalaverkot, joiden pituus on tavallisesti 60 m, syväys 10–11 m, lasketaan mereen perättäisenä jatana. Se syvyys, mihin verkkojata kulloinkin upotetaan, on kalastajan harkinnasta riippuva.
”Tulkoon tässä mainituksi, että merikarvialaismallinen kalastusvene on kuuluisa koko Suomen rannikolla. Se on monien muovailujen ja eri rakentajien yhteen sulautuma, mallinäyte, joka kuntoisuudeltaan hakee vertaistaan. Vasta vuonna 1912 tulivat ensimmäiset moottoriveneet täällä Merikarvialla käyttöön”
(Lähde: Merikarvia-seura ry., Lauri Hakosalo, Urho Salmen muistelmat).
Tuurimoottorilaituri Meripäivien aikana
Risteilyt klo 11.00 alkaen ja kaikki risteilyt päättyvät viimeistään klo 24
Järj. Meriset Itäisen Suomenlahden Risteilyt
Tutustu myös Merikeskus Vellamon ulkonäyttelytilojen veneisiin ja aluksiin!
Vellamon pääovea vastapäätä olevassa ulkonäyttelytila Kuurissa on esillä sankareiden veneitä. Näitä ovat poliisien käyttämä Tiiskeri 770 (1984), stadin brankkareiden eli Helsingin pelastuslaitoksen Uisko-tyypin vene HM-72 (1963) ja Suomen meripelastusseuran käyttämä pelastusvene Haapasaari (1937). Näyttelytilassa on esillä myös Kultaranta II (1929), joka palveli Suomen presidenttejä Relanderista Kekkoseen.
Kuuri on muuten avoinna Merikeskus Vellamon aukioloaikojen mukaisesti, mutta sulkeutuu viisitoista minuuttia ennen museoiden sulkeutumista. Ulkonäyttelytilaan on vapaa pääsy. Talvikaudella Kuuri on suljettu.
Merikeskus Vellamon laiturialueella olevat laivat Tarmo ja Kemi ovat avoinna kesäkaudella 2026, vartiolaiva Telkkä pysyy kesän kiinni. Aluksille on yhteislippu, jonka voi ostaa Merikeskus Vellamon lipunmyynnistä. Aukioloajat ja pääsymaksut löytyvät täältä.
Museoaluksiin voi tutustua itsenäisesti ohjatun kiertosuunnan mukaan, ja Kemillä voi myös kuunnella suomenkielisiä äänitarinoita aluksen arjesta. Aluksilla on oppaita paikalla. Lisäksi Tarmolle ja Kemille järjestään kesä-elokuussa pääsymaksuun sisältyviä opastuksia, joiden aikataulut löytyvät Vellamon kesäohjelmasta.
Huomaattehan, etteivät museolaivat ole esteettömiä, vaan niillä on portaita ja paikoin ahdasta.
